Explore
 Lists  Reviews  Images  Update feed
Categories
MoviesTV ShowsMusicBooksGamesDVDs/Blu-RayPeopleArt & DesignPlacesWeb TV & PodcastsToys & CollectiblesComic Book SeriesBeautyAnimals   View more categories »
Listal logo
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
Send Me to the
14.2.2018 Tiirailin yhdeksän Guy Maddinin lyhytelokuvaa. En aio lisätä niitä kaikkia tähän listaan. Yksikään ei valitettavasti päässyt Heart of the Worldin rinnalle, vaikka tässä Send Me to the 'Lectric Chairissa oli ihan ainesta. Muuten teokset olivat lähinnä epäinspiroitunutta kameran pyörimistä ja sitä rumempaa mitä lähemmäs digiaikaa mentiin. Editointi oli silti paikoin hyvin vaikuttavaa, erityisesti pienestä koirasta kertovassa lyhärissä nimeltä Spanky, joka on editoitu kamerassa lennosta. Varhaisissa Maddineissa parasta on neofolk-albumit mieleen tuova tunnelma. Leikkaus on kuin neuvostoelokuvista, estetiikka kliseisestä okkultistimystiikasta tai campista homoerotiikasta. Muut katsomani: Odilon Redon, Hospital Fragment, Sissy-Boy Slap Party!!!, Odin's Shield Maiden, It's a Wonderful Life, Spanky to the Pier & Back, Sinclair, Once a Chicken.
5 months ago
Lamourhaaja posted 3 images

5 months ago
Lamourhaaja added 2 items to Elokuvapäiväkirja list
Gaudí asesinado por un tranvía
Passacaglia y Fuga

5 months ago
Lamourhaaja posted 4 images

5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
The Hateful Eight
9.2.2018 Kahdeksan Yhdysvaltain eri aspektia edustavaa kusipäätä päätyy samaan mökkiin keskelle lumimyrskyä ja tappaa toisensa. Välissä on häiritseviä kohtauksia, joissa peräti kahta elämänsä puolesta rukoilevaa naista ammutaan kuolettavasti, vanhaa miestä kiusataan sadistisesti ja käsikirjoittajalla on aivan liian masturbatorisen hauskaa väkivallalla läträilyn kanssa. Olen varmaan tullut vanhaksi, mutta en ihan oikeasti enää jaksaisi tällaista. Erityisesti minua häiritsee, että ennen Tarantinon elokuvissa väkivalta merkitsi edes jotain. Tim Roth kieri yhden vatsaan osuneen luodin takia koko Reservoir Dogsin silmittömissä tuskissa. Tässä Samuel L. Jacksonilta ammutaan pallit pois ja alun shokin jälkeen mies lähinnä makoilee sängyllä, että "kappas, minulla ei ole enää palleja". Väkivalta on roiskimista eikä tunnu missään. Jännitys ennen sen alkamista toimii oikein hyvin kuitenkin. Seuraavaksi aion valittaa, joten Quentin-fanit: silmät kiinni. Koska koko maailma on nähnyt tämän minua lukuun ottamatta voinen spoilata, että elokuvan nimi on hämäystä. Vihattava kahdeksikko on oikeasti yhdeksikkö, ja yhdeksäs henkilö on tarinan suuri plot twist. Valitettavasti tarinassa on myös suuria plot holeja. Koska elokuva on dekkari, jonka keskiössä selvitellään muun muassa, kuka myrkytti kahvin, joka tappaa kaksi keskushenkilöistä, herää kysymyksiä: Miksi tarinan niin sanotuilla konnilla edes on mukanaan myrkkyä? Jos myrkky, jonka olemassaoloa ei näy tarinan flashbackissa, on mukana osana suurta suunnitelmaa, miksi he eivät myrkytä muhennosta, joka tappaisi kaikki suunnitelman toteuttamista hankaloittavat henkilöt kerralla? Joku voi tietysti sanoa, että konnat ovat tyhmiä kuin saappaat, mutta hyvää käsikirjoittamista on kai se, että katsoja ei keksi välittömästi elokuvaa katsoessaan parempaa tapaa hoitaa tilanne, kuin mitä hahmoilla on ollut mahdollisesti päiviä aikaa miettiä. Entä miksi Kurt Russellin hahmolla eivät hälytyskellot soi, kun majatalossa odottavat epäilyttävä britti ja meksikolainen, vaikka hän on juuri pidättänyt tällaisia epätyypillisesti yhdessä liikkuvia hahmoja sisältävään jengiin kuuluvan naisen? Miksi naamioleikki on konnille parempi ratkaisu kuin vain Kurt Russellin ampuminen päähän heti, kun hän astuu sisälle kapakkaan? Miksi Tim Roth kysyy Lincoln-kirjeestä, vaikka hän ei voi mitenkään tietää sellaisen olemassaolosta? Miksi konnat edes odottavat, että henkilöt jäävät majataloon yöksi, kun kaupunki on aivan lähellä, eikä myrskystä ole vielä siinä vaiheessa tietoakaan? Jälleen ajatukseni siirtyvät käsikirjoitukseen. Tarantino rakentaa loputtomiin jatkuvia dialogejaan ja set-upejaan väkivallalle, mutta hänen maailmassaan ei ole tavanomaisia syy-seuraussuhteita. Hahmot eivät ymmärrä, eivätkä muista olennaisia yksityiskohtia ennen kuin juoni ajautuu umpikujaan. Pullataikinarakenteesta kertoo, että mukana on katsomon hitaimpia yksilöitä varten tehty puolituntinen flashback, joka tavuttaa kaiken tapahtuneen siltä varalta, että joku ei ole jo tajunnut. Jos se on ollut pakko sisällyttää, miksi sitä ei ole sijoitettu aiemmin, jolloin katsojaa jännittäisi se, että hän tietää enemmän kuin hahmot? Eli miksi ei hyödynnetä niin sanottua Hitchcockin jännitystä? Ainoa peruste tähän on, että taktisesti sijoitettu flashback sallii hahmojen olevan fyysisesti sellaisilla paikoilla, että tarina voi vielä jatkua tyydyttävästi, eli näyttelijöiden blocking laitetaan kohtausten välillä uusiksi tavalla, joka on kertomuksen sisäisen logiikan kannalta mahdoton: Tim Roth istuu äkkiä tuolissa, Samuel L. Jacksoniin ei jostain syystä ole ammuttu lattian läpi lisää luoteja vaan hän makaa sängyssä ja niin edelleen. Ja lopuksi, pilkunviilaussyytöksistä piittaamatta: ymmärtääkö Tarantino miten huokoinen puu ja valtavat veritahrat toimivat yhdessä? Ei niitä putsata kuin vahvoilla kemikaaleilla. Silti majatalo suorastaan hohtaa uutuuttaan, kun seuraavat uhrit saapuvat sinne. Poikain olisi rötösten sijaan kannattanut perustaa siivousfirma.
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja posted a image

5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 3 items to Elokuvapäiväkirja list
The Heart of the World                                  (2000)
Hey, Happy!
Drunken Wutang

5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
Hypocrites
7.2.2018 Moraalisesti vastenmielinen propagandaelokuva on katsomisen arvoinen teknisen toteutuksen, naisohjaajan ja viihdyttävän ajankuvan takia. Varhainen pitkä mykkäelokuva on teknisesti kiinnostava ennen kaikkea luovasti ja paljon käytetyn double exposure -tekniikkansa takia. Myös leikkaus on tiivistä. Pitkää sivuttaista kamera-ajoa käytetään kaksikin kertaa, mikä on 50 minuuttia pitkässä elokuvassa vähän naamaan hieromista. Juonessa erään paikkakunnan pastori saarnaa laumalleen tekopyhyydestä. Seurakunta ei innostu kirkonmenojen sisällöstä vaan lukee mieluummin sarjakuvia tai juoruaa keskenään, ja paikalliset porhot päätyvät antamaan paasaajalle kenkää. Myöhemmin nuori pappi näkee unen, jossa hän on Gabriel-niminen munkki keskiajalla, joka joutuu väkijoukon lynkkaamaksi paljastettuaan heille alastoman totuuden (kirjaimellisesti alastonta naista esittävä patsas). Uni jatkuu Gabrielin hengen vaeltaessa nykyaikaan ja osoittaessa jokaiselle nuoren papin seurakuntalaiselle heidän tekopyhyytensä. Uskonnollisuus ei tee huonoa elokuvaa. Minua nolottaa kirjoittaa edellä mainittu itsestäänselvyys, mutta koen alleviivauksen tarpeelliseksi. Hypocrites osoittaa valitettavasti prikulleen, miksi protestantismia pidetään tiukkapipoisena ja miksi Nietzscheä vitutti kristinusko. Arvostan, että elokuva pilkkaa poliitikkojen tyhjiä lupauksia, vaikka minua nauratti tahattoman humoristinen kohtaus lahjusrahoja antamaan jonottavasta letkasta, johon kuuluu niin gangstereita, porhoja kuin rasistinen kiinalaiskarikatyyri. Elokuvan sensuuria vastustava eetos alastomine naishahmoineen on myös ihailtava. Parasta elokuvassa esteettisesti on unijakso, jossa Gabriel kiipeää vuorelle ja yrittää houkutella seurakuntaa seuraamaan itseään huipulle. Idea on banaali kuin mikä, mutta toteutus on vilpitön ja vaikuttava. Valitettavasti näkemys nykyajasta on kauttaaltaan iloton. Modernismi on yhtä kuin rappiota. Tupakointi, tanssiminen, hauskanpito, rakkaus ja raha ovat väärin. Aallonpohja saavutetaan, kun elokuva implikoi nuoren pariskunnan lapsen kuoleman olevan oikeutettu, koska vanhemmat ovat hemmotelleet penskaa liikaa. He syöttävät muksulle konvehteja, joiden nimi on "indulgence". Huomionarvoista on, että katolilaisuudessa indulgence tarkoittaa anetta, jota protestanttinen Weber luonnollisesti vastusti henkeen ja vereen. Gabriel-munkki on tarkoitettu pyhäksi ja autuaaksi, joten hän tyytyy luomaan silmänsä ylös taivaaseen ja levittämään kätensä muiden ihmisten kurjuuden edessä. Aih ja voih -moralismi alkoi ärsyttää niin paljon, että retrospektiivissä ymmärrän kirkkaammin, miksi Luis Buñuelin Kulta-ajan kaltaisia teoksia on tehty vastalauseena tietyille aikakauden asenteille. On mahdollista, että sanoma on kaksijakoinen, koska yritin kovasti tarkastella onko elokuvan lopetuksessa, joka jääköön nyt spoilaamatta, ironiaa; tuomitaanko muiden tuomitsemisesta haaveksiva pappi nimenomaan tekopyhimpänä kaikista. En pohjimmiltaan kuitenkaan usko näin olevan, muu elokuva ei anna tähän tulkintaan aineksia.
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 2 items to Elokuvapäiväkirja list
Dandanko
Bois ton café

5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
Innocence                                  (2004)
6.2.2018 Kontrastina edelliseen elokuvaan tässä ei ollut äitejä lainkaan, ja myös miehet ovat kadonneet kuvasta. Naisia kyllä on, naisen malleja, lapsettomia opettajia, vanhoja eukkoja, mutta ei äitejä. Innocence antaa kuvan, että tytöt kasvavat naiseuteen korostetusti ilman samaa sukupuolta olevan vanhemman suurta roolia. Ikään kuin kaikki ovat äitejä, osallisia tytön huolehtimisessa ja kasvattamisessa. Yhteisö, yhteiskunta kasvattaa muottiin. Julkisessa keskustelussa olen huomannut, että aikuiset miehet puhuvat haastatteluissa usein isän puutteesta ja sen merkityksestä elämälle, mutta aikuisia naisia haastatellaan harvemmin äidin puutteesta. Osin tämä johtuu siitä, että isä on useammin se, joka katoaa, mutta aistin myös jonkinlaista roolien merkityseroa. Nuoret tytöt viedään arkussa suljettuun sisäoppilaitokseen, josta heidät naiseuden kynnyksellä vapautetaan maailmaan. Arkussa kuolee lapsi ja syntyy tyttö, joka muuttuu naiseksi. Ahdistavaan koodiin kasvaminen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita – onko onnellinen hän, joka peloista huolimatta uteliaasti luo oman tiensä, kuten koulusta karkaava kapinallinen, vai kuitenkin hän, joka voi sanoa käyneensä mankelin lävitse ja nousee tuskitta aikuisuuteen ja jonkinlaiseen vapauteen? Elokuva tallentaa lapsen viattomuuden: pimeän ja valon silloin kun niillä oli vielä merkitys hyvässä ja pahassa, tiedottomuuden aikuisten maailmasta, yksityiskohtien kuten hämähäkin tai kaappikellon kasvamisen jättimäiseksi. Samalla pieteetillä se tallentaa heräävän nuoruuden: Kasvottomien miesten pelottavan mutta imartelevan ihailun, toisten samanikäisten kohtaamisen riemun. Ja katoavuuden, joka tätä kasvamista leimaa.
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
Mother
6.2.2018 Kolmesta näkemästäni Bongin elokuvasta tämä saattaa olla paras. Motherissa yhteiskunnan pohjasakka käy toisiaan vastaan, vaikka ohjaajalle tyypillisesti todellisia vihollisia ovat valtiolliset virastot, jotka eivät välitä vähääkään yksittäisen ihmisen kohtalosta vaan ratkaisuista, vaikka ne olisivat kuinka vääriä. Edes rikoksen uhrilla ei ole mitään merkitystä muuna kuin välineenä. Huolestunut ja ylisuojeleva tiikeriäiti tekee kaikkensa auttaakseen pentuaan, kehitysvammaista poikaa, jota epäillään murhasta. Pinnalta heiveröinen, sisältä silkkaa terästä oleva muori aloittaa etsivätyön epäluotettavina apuinaan korruptoitunut asianajaja ja naapuruston pikkugangsteri. Äkkivääränä mustana komediana alkava elokuva kehittyy kohti tragediaa. Kirjaimellisesti jokainen ihminen on vuorollaan syyllinen oikeastaan vähän kaikkeen, ja äitien virheet kertautuvat epäreilusti seuraaviin polviin moninkertaisesti. Ilmiselvimmät freudilaiset kompastuskivet onnistutaan tarinassa onneksi välttämään, pääosassa ovat modernin eteläkorealaisen luokkayhteiskunnan jätteet.
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja voted for list
2018 (44 movies items)
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 37 items to their collection
The Raven

have watched

8/10

Russian Revolution Through Its Films

have watched

5/10

Animal Farm                                  (1954)

have watched

4/10

Sauna - Bad

have watched

7/10

Amerikka auttaa

have watched

3/10


5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
The Raven
5.2.2018 Korppi kaiken yllä tiesi kaiken kyllä. Yksi isoimmista elokuvallisen yleissivistyksen aukoistani on nyt paikattu. Pikkukaupungissa alkaa liikkua nimettömiä parjauskirjeitä, jotka syyttävät asukkaita mitä erilaisimmista rikoksista ja petoksista. Allekirjoittajana on "korppi". Keskiössä on aborttilääkäriksi huhuttu kylmäkiskoinen tohtori Germain, jonka korpin kirjeet tahtovat savustaa ulos. Kansalaiset aloittavat paniikkinappulan hakkaamisen, ja jokaisella on omat teoriansa ja keinonsa tilanteen ratkaisuksi. Allegoria on tietysti miehityksen aikainen Ranska, jossa ihmiset olivat yhteiskuntaluokasta riippumatta valmiita nuoleskelemaan saksalaisia. Le corbeau on 40-luvun alun elokuvaksi hyvin myrkyllinen ja suora, ja vaikka siinä ei tapahdu paljoakaan dramaattista – ja se mikä tapahtuu on oikeastaan vähän naurettavaa, onhan tämä hyvin kuivaa huumoria viljelevä musta komedia – sen ihmiskuva on yksi nihilistisimmistä näkemistäni tuntumatta hetkeäkään liioittelulta tai epätodelta. En ole yllättynyt siitä, että tätä elokuvaa vihasivat niin natsit, Ranskan oikeisto kuin kommunistit. Ja sitä puolustivat tietenkin vain filosofit.
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
Russian Revolution Through Its Films
5.2.2018 Raakilemainen mutta ihan mielenkiintoinen dokumentti neukkuelokuvan varhaisista päivistä. Tällaisia varsin keskinkertaisia nämä historiadokumentit tuppaavat olemaan. Kiintoisinta antia ovat luonnollisesti klipit elokuvista, jotka minun on pitänyt katsoa jo iät ja ajat.
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
Animal Farm                                  (1954)
5.2.2018 Ensimmäisessä pitkässä brittiläisessä animaatiossa ollaan paikoin ihan kiintoisasti uskollisia Orwellin kirjalle. Valitettavasti CIA:n mieleisekseen vääntämä teos muuttuu ironista kyllä itse lopussa propagandaksi, ja kokonaisuus on pilalla. Muutkin muutokset ovat huomattavia ja kaikki huonompaan. Korppihahmo on poistettu, koska se saisi uskonnon näyttämään pahalta. Ihmishahmojen vehkeilyt sikojen kanssa on suurimmaksi osaksi poistettu, koska se implikoi lännen tehneen lehmänkauppoja neukkujen kanssa ennen kylmän sodan eskaloitumista. Lopetuksesta on tehty positiivinen, koska katsoja voisi muuten tajuta kommunismin tragedian olleen siinä, että johto alkoi kummasti näyttää suurkapitalisteilta. Animaatiojälki on aika tönkkösuolattua jäykistelyä, mutta se on ihan ok.
5 months, 1 week ago
Lamourhaaja posted 8 images [View All]

5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 5 items to Elokuvapäiväkirja list
Sauna - Bad
Amerikka auttaa
Once Upon a Time in the USSR
Kasva terveeksi
The Road Movie

5 months, 1 week ago
Lamourhaaja commented on a list
My movie year 2018 (413 movies items)

"Tuo USSR-lyhäri, josta pohdit 4.1. että mistä monsut ovat, kun ei IMDB:kään auta: katsoin sen vastikään ja ihmettelin, koska hirviöt ovat vanhoista Gamera-elokuvista, eivät neukkujutuista lai"


5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 3 items to Elokuvapäiväkirja list
HyperNormalisation
Dell
A Day in the Life of Ranger Smith

5 months, 1 week ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
The Disaster Artist                                  (2017)
30.1.2018 Epäonnistuneesta Oscar baitista kertova elokuva on epäonnistunut Oscar bait. Jos tämä on pakko katsoa, lukekaa kirja ensin, koska tämä antaa siitä suhteettoman huonon kuvan. Psykodraamasta on tehty unelmahuttua – aneemisen keskinkertaista, parin naurun indiedraamakomediaa.
5 months, 2 weeks ago
Lamourhaaja voted for list
2018: The Movie List (9 movies items)
5 months, 3 weeks ago
Lamourhaaja added 5 items to Elokuvapäiväkirja list
Shogun Assassin                                  (1980)
Pom Poko
Woman Basketball Player No. 5
A Dog
I

5 months, 3 weeks ago
Lamourhaaja added 3 items to Elokuvapäiväkirja list
Prince of the City
Crumb                                  (1994)
Tower                                  (2016)

5 months, 3 weeks ago
Lamourhaaja added 1 item to Elokuvapäiväkirja list
Yöperhosten salattu maailma
23.1.2018 Pohjankonna jatkaa hyväksi havaitulla tiellä ja uudistaa suomalaista elokuvailmaisua, koska ei sitä melkein kukaan muukaan tee. Microcosmoksen viitoittamalla tiellä mennään, mutta kameratekniikka on noin 20 vuodessa ehtinyt kehittyä valtavasti. Muuten kyseessä on varsin tavanomainen luontodokkari, mikä ei ole huono asia.
5 months, 3 weeks ago
Lamourhaaja posted 2 images

5 months, 3 weeks ago
Lamourhaaja voted for list
Watched in 2018 (115 movies items)
5 months, 3 weeks ago

Insert image

drop image here
(or click)
or enter URL:
 link image?  square?

Insert video

Format block